Marraskuu 2015 oli tapansa mukaan pimeä ja märkä. Pakkasesta ja talvesta ei näkynyt merkkejä. Tein itselleni lupauksen; mikäli meri on auki ja olosuhteet sallivat, karkaan perinteiltä ja vietän joulun mökillämme Vänön ulkosaaristossa.
Joulun lähestyessä sää näytti lupaavalta. Pakkasia ja sen myötä jäätä ei ollut, joulupyhiksi oli luvattu kovia tuulia, mutta myös heikomman tuulen päiviä, jolloin pääsisimme livahtamaan Kasnäsista 11 mpk matkan Sirillä saareen. Seurakseni sain Vernerin, joka oli oitis valmis erilaiseen jouluun ja seikkailuun talvisella saaristomerellä.
Jouluaatto 24.12.2015
Pakattuamme varusteet kiinnitimme Sirin kärryssä auton perään ja lähdemme aattoaamuna Porvoosta kohti Kasnäsiä. Lämpötila +4 astetta, pilvet väistyivät ja aurinko nousi klo 9.25. Perillä Kasnäsissa huomasimme että veneluiska oli lukittu ketjulla, mutta puhelinsoiton jälkeen avain löytyi huoltoaseman postilaatikosta. Lämpötila +8, tuulta 6-7 metriä sekunnissa, aurinko paistoi matalalta, ilma oli kuulas ja saaristo hiljainen ja kaunis. Merimatka hyvissä olosuhteissa sujui ongelmitta, avoveneessä tuulenpitävä karvahattu osoittautui mieluisaksi varusteeksi.
Merivesi oli korkealla, laituri oli juuri ja juuri merenpinnan yläpuolella. Lehdetön rantalepikko näytti karulta ja riisutulta, rannan heinikot kylpivät keltaisena auringossa. Aurinko oli lämmittänyt mökin sisätilan +10 asteeseen, laitoimme tulet hellaan ja takkaan. Kevyen lounaan jälkeen teimme kierroksen saaren ympäri. Paljaat puut ja matalalta paistava aurinko saivat tutun maiseman näyttämään täysin erilaiselta. Luonto oli alaston, puhdas ja valoisa. Aurinko laski outoon ilmansuuntaan, länsilounaaseen klo 15 aikaan.
Örskärissä ei ole sähköjä, pimeyden laskeuduttua sytytimme kynttilöitä ja lyhtyjä sisälle ja ulos. Valon määrä on suhteellista, kymmenen kynttilän voimin sisätila tuntui kylpevän valossa ja juhlavalaistulta. Vaikka olimme osan aatosta matkustaneet, lahja- ja ruokarumban jäädessä pois olo oli levollinen ja rauhallinen. Aattoateria oli yksinkertainen; kylmäsavulohta, puikulaperunoita, mätiä ja sipulia.
Joulupäivä 25.12.2015
Heräsimme hämärään aamuun, aurinko nousi hiljalleen kummallisesta suunnasta, eteläkaakosta. Aloitimme savusaunan lämmittämisen heti aamiaisen jälkeen, jotta saisimme saunan riittävän kuumaksi ja makoisat löylyt. Aamupäivän aikana tuuli yltyi, puhaltaen keskipäivän aikaan 16 metriä sekunnissa. Kävelimme kaakon suuntaan kurkottavan kapean Italian muotoisen niemen kärkeen. Niemi on suojaisessa lahdessa, mutta siitä huolimatta tuuli sai aallot löymään roiskeita n. 3 metriä korkean ja 20 metriä leveän niemen yli. Komeaa katseltavaa, onneksi tuulen suunta oli sataman suhteen suosiollinen ja vene lepäsi rauhallisesti laiturissa.
Kuuden pesällisen ja n. 7 tunnin lämmittämisen jäkeen sauna oli valmis. Saimme saunan riittävän kuumaksi ja löyly oli nurkissa ulvovan tuulen ympäröimänä suloista ja tunnelmallista. Kävimme meressä n. 15 m/s tuulesta huolimatta kolme kertaa. Kuuman ja kylmän vuorottelu ravisteli kehoa ja saunan jälkeen olo oli taivaallinen. Alkupalaksi söimme sinisimpukoita valkosipuliliemessä ja päälle savukinkkua ja laatikoita.
Tapaninpäivä 26.12.2016.
Päivä valkeni jälleen kirkkaana, taivaalla oli vain pieniä huntupilviä. Tuuli oli moinannut ja puhalsi länsi-luoteesta n. 9 metriä sekunnissa. Eilisen upean saunakokemuksen myötä harkitsin saunan lämmittämistä toistamiseen, mutta jätin lämmittämättä. Ulkoilimme, luimme ja istuimme takkatulen äärellä. Illansuussa tunsin orastavaa kurkkukipua. Tulikohan uitua yksi kerta liikaa? Yön aikana lämpötila laskee, heräsin aamuyöstä ja sytytin hellaan tulet.
Lähtöpäivä 27.12
Edesmenneen isäni syntymäpäivä. Kiitin mielessäni vanhempiani näkemyksellisyydestä ja rohkeudesta etäisen saaren hankinnasta ulkosaaristosta 60-luvun lopulla. Haastava matka saa saareen tulemisen ja siellä olemisen tuntumaan erityiseltä. Taitavasti suunniteltu, laadukkaista kierrätysmateriaaleista rakennettu yksinkertainen mökki on kestänyt aikaa hyvin. Päivä oli jälleen kirkas, lämpötila oli yön aikana pudonnut nollan alapuolelle. Kalliot olivat irtonaisen kuuran peitossa, saaren sisälampi jäässä. Oli aika antaa talven tulla ja hyvästellä saari tältä vuodelta.
Kurkkukipu oli kasvanut täydeksi flunssaksi. Palelin, heikotti, jäseniä särki ja merimatka takaisin oli jäätävän kylmä. Siitä huolimatta mieli oli korkealla. Vietimme satumaisen, ikimuistoisen, valossa kylpevän, tuulisen joulun saaressa. Todellisen valon juhlan.